Piti testimielessä tehdä tällainen pienen pieni kerroskakku. Testasin useampaakin asiaa. Suklaavaahtoa maidottomana, kerroskakun tekemistä ylipäätään, suklaan ja banaanin makuyhdistelmää sekä noiden kermaruusujen tekoa… Paljon olisi noissa ruusuissa vielä parantamisen varaa, myönnän! Eipä olekaan aikoihin tullut niitä edes värkättyä. Mutta lapset ainakin tunnistivat nuo ruskeat keot kakun päällä ruusuiksi, joten aika lähellä ollaan 🙂
Kakussa tumma kakkupohja, kaakaolla maustettu. Ylempi yhden munan kakku, alempi kolmen. Kostutuksena muistaakseni keltaista jaffaa, ainut järkevä neste, mitä kaapista sillä hetkellä löytyi… 🙂 Väleissä kermavaahtoa, johon on sekoitettu tummaa suklaata, sekä banaaniviipaleita. Suklaavaahdon olisi pitänyt olla maidoton, mutta koska maidoton kerma käyttäytyikin taas yllättävällä tavalla, tein sitten tavallisen version.
Kakku kuorrutettu Flora Vispillä. Ruusut samaa tavaraa, makeutettu ja värjätty kaakaojauheella. Ruusujen lehdet sulatettua ja pursotettua tummaa suklaata.
Kiva kokemus koko juttu! 🙂 Kakku kävikin hyvin kaupaksi, lapset tykkäsivät tuosta makuyhdistelmästä. Suklaa ja banaani sopivat mukavasti yhteen!
Hyvin on onnistunut kerroskakku. Ja nuo ruusut kauniita 🙂 Itekin olen odottanut, että milloin iskee se inspiraatio tehdä kerroskakku, en ole koskaan tehnyt ja mieli tekisi kokeilla. Meillä ei ongelmaa ole syöjistä, lapset syö kakkua niin paljon kuin vaan saavat ;D
Teitö nuo ruusut sellaisella suoralla vai ”käyrällä” tyllalla?
Kiitos. Kyllä meilläkin lapset tuntuvat olevan pohjattomia kaivoja, kun kyse on herkuista 😉 Vanhimmalla pojalla joskus tökkii makeat herkut, mutta muut kyllä syövät niin paljon kuin äiti antaa! 😀
Tein ruusut sillä kaikkein pienimmällä ruusutyllalla, suoralla sellaisella. Heti tämän toisen kokeilukerran jälkeen menikin ostoslistalle iso tylla. Tuolla pienellä ei saa tehtyä isompia ruusuja nätisti. Pienet kyllä onnistuu. Mutta harjoitusta vielä vaaditaan, paljon!