Olimme menossa mieheni siskon perheeseen kylään ja samalla ihastelemaan uutta perheenjäsentä. Pikkuinen poika siellä olikin! Ihana!! Meidän neiti (8v) halusi tehdä viemisiksi kakun. Pohja oli valmiina “jämänä” myyjäiskakuista. Sitä pienennettiin vähäsen, ettei tule niin iso kakku. Neiti teki itse kaiken lukuunottamatta siis tuota pohjaa ja vauvakoristetta. Uskomaton! Itsekin yllätyin, miten hienosti neiti hommansa taisi…
Kakussa siis n. 4 munan vaalea pohja, kostukkeeksi jääkaapista löytyi sitruunalimsaa. Väliin neiti sipaisi vähän mustaherukkahilloa sekä laittoi kerma-rahkasekoitusta, vadelmia ja mustikoita. Kakun päällä vaahtokarkkitaikinasta kiekko, jonka hän itse kaulitsi ja otti sopivan kokoisen kiekon. Pursotukset teki isolla lehtityllalla reunoille ja päälle tähtityllalla. Koristekukkaset hän olikin tehnyt jo aikaisemmin (aina joskus haluaa värkätä ja tehdä koristeita) vaahtokarkkimassasta ja liimasi ne ja muut koristeet syötävällä liimalla kakun päälle. Kivan näköinen rotinakakku tuli!!
Uskomaton! Tavattoman kaunis kakku. Teidän neiti osaa pursottaa paremmin kuin minä…
😀 Pioni, minäkin olin aivan ällikällä lyöty, kun neiti sitten esitteli tuotostaan… En kyllä tiedä missä oppinut, kun ei oo kotona paljon treenaillut 🙂 Itse tuumasi vaan, että tuli tosi ruma kakku, kun pursotukset epäonnistuivat! Heh!
Wautsi! Oiskohan neiti periny äitinsä taidot ;). Ja ehkä myös yhtä kriittinen oman työn jälkiin ;). Kohta sä et pääse enää tekee niin paljo kakkuja, ku neiti haluu myös tehdä.
No ohhoh! Ei oo tosiaan omena kauas puusta pudonnut, aivan uskomaton. Ja kenties tosiaan äidiltään oppinut tuonkin, ”ettei siitä nyt niin kovin hyvä tullut” vaikka lopputulos on huikee. Niin äidillä kuin tyttärelläkin.
Kolmannen kerran kokeilen, pääsenkö läpi jättämään kommenttia:) On vaan niiin upea työnjälki tytöllä, kerrassaan upea!
Ei äipällä tarvise isänpäivänä kakkua tehdä vai vedättekö asiata pitkää tikkua 🙂
Meilläkin tytöt miettineet jo koristeita, huumori!